WWE:n ja sinun suhde

[Borga]

HUOM. TÄSSÄ KETJUSSA SPOILATAAN MONEY IN THE BANKIN TULOKSIA!

Facebookissa Jounin innoittamana ajattelin rustata pienen ajatelman WWE:n nykytilanteesta, "staasista" sekä omasta suhteesta lafkaan. Taisi peräti olla herra itse, kuka vastaavaa aikanaan 'Alertiin kirjoitti?

Eniveis. Monet sanoo, että WWE porskuttaa nyt todella lujaa, on hyviä kuvioita ja paljon tuoreita naamoja rosterissa. Draft tulossa, SD rupeaa näkymään livenä ja rosterijako odottaa! Paljon potentiaalisesti mielenkiintoisia kuvioita edessä.

Dean Ambrose juuri voitti päämestaruuden, koko firman ja käytännössä koko lajin tärkeimmän vyön. Hemmetin rohkea veto WWE:ltä ottaen huomioon Ambrosen hieman unorthodox-gimmickin. Kertoo aika pitkälti kyllä tästä WWE:n uudesta, tai no, uudehkosta suunnasta. Pyritään ehkä hieman semmoiseen "smarkkeja" tyydyttävään bookkaukseen, ainakin pääasiassa.

Sidenote: voiko enää käyttää termiä smark? Tai siis, itse olen sanan varsinaisessa merkityksessä smarkki, mutta eikös melkein kaikki ole? Lajin mystiikka on kuitenkin kadonnut aikoja sitten ja dirt sheetit ovat kaikkien nähtävillä, kaikki pääsee ainakin hieman kurkistamaan behind the curtain, että mikä on maailman meno.

Jokatapauksessa, palatakseni asiaan, niin WWE bookkaa nyt niitä taitavia ja ehkä vähän "pienempiä" kavereita. Owens, Zayn, Rollins jne. Tag-divari on myös tosi fresh, laaja ja taitava. New Day johtanut tätäkin draivia aika mullistavalla mestaruusrunilla. Nyt myös tulossa Cruiserweight Challenge tms, todella tuoretta ajattelua WWE:ltä!

Kaikki merkit käytännössä viittaa siihen, että firmalla menee hyvin, bookkaus on tuoretta ja suurinta osaa yleisöä viihdyttävää, rosterissa hemmetin paljon taitavia painijoita, niin miehiä kuin naisia (huom. ei diivoja)... Mutta missä mättää, kun kaikesta tästä huolimatta itse henkilökohtaisesti en jaksa katsoa kuin ehkä keskimäärin puolet viikottaisesta RAW:sta sekä PPV:istä? Smackdownia tai muita en ole seurannut vuosikausiin. NXT:tä satunnaisesti. Laadukasta painia tarjolla, mutta ei vaan nappaa, täh?!

OK, käsitellään se itsestäänselvä ensin pois alta: minulla on 6kk tytär. Hieman vie tuota vapaa-aikaa. Mutta siitä huolimatta on minulla esim. aikaa seurata n. 5-8 eri tv-sarjaa reaaliajassa samanaikaisesti! Eli ei se kyllä siitä ole kiinni. Koitan etsiä jotain syitä tähän omaan kiinnostuksen puutteeseen, mutta ei niitä vaan löydy. Paperilla WWE:n tuote on erittäin kova tällä hetkellä, mutta hirveän moni kuvio menee minulta täysin sivusuuhun, koska yksinkertaisesti ei vaan kiinnosta.

Esimerkkejä: Baron Corbin vs. Dolph Ziggler. Corbin oli NXT:ssä suht mielenkiintoinen tapaus ja oletin miehen mielenkiinnon vain kasvavan päärosteriin päästäessä. Ekaan feudiin vastaan Ziggler, joka on helvetin kova työhevonen ja taitava sekä karismaattinen sellainen. What could go wrong? No se, että ei vaan kiinnosta. Samaa voi sanoa parista Sheamus-Apollo Crews. Nojoo Sheamusta ei voi verrata Ziggleriin, mutta kyllä kaveri pystyy kantaa mitä tahansa matsia/feudia ainakin keskinkertaisuuden yläpuolelle. Dudleyt sama homma. Womens Revolution vähän lässähti Sashan loukkaantumisen jälkeen, nyt Dana Brooke on naisten "pääkuviossa" mukana, huoh...

Ainoa järkeenkäypä selitys on se, että tulee ÄHKY lajiin. Ja itse syytän WWE Networkia. Tämä homma toimisi semmoiselle ihmiselle, kuka rakastaa painia yli kaiken, jaksaa katsoa sitä miltei päivittäin ja vielä useamman tunnin. Mutta itse kun en kyseiseen kategoriaan ole kuulunut about 10 vuoteen, vaan olen vain tämmöinen kasuaali katselija, niin tulee hieman hankalaa seurata WWE:tä, kun yli puolet tuotteesta pitää skipata! On RAW, Smackdown, NXT, Superstars tai mitälie näitä pikkuohjelmia, PPV:t ja tähän päälle vielä kaikki Networkin alkuperäistuotannot, kuten Breaking Ground, Swerwed, E&C show, Camp WWE jnejnejnejne. TULEE ÄHKY!

Itse olen huomannut saman ilmiön muissakin asioissa kuin pelkästään painissa. Esim. "treenikärpänen" puraisee ja alat vääntää kunnon saliohjelmaa, ruokavaliota ja uhraat huomattavat määrät vapaa-ajastasi tähän aktiviteettiin. Kaikki tuntuu hyvältä ja jaksat vääntää... Kunnes et enää jaksakaan. Tulee ähky, emmä jaksa ja sit ei enää mikään kiinnosta. Onneksi sentään WWE:n tapahtumia ei tarvitse katsoa livenä, sillä ilman pikakelausta en tällä hetkellä todennäköisesti katsoisi tuotetta juuri ollenkaan. Sääli sinänsä, missaisin loistavia kuvioita, itseasiassa taidan osan missata jo nyt. Esimerkiksi New Dayn alkuaikojen hassuttelut meni multa täysin ohi, kun ei vaan kiinnostanut, mistälie johtui.

Onko tähän ratkaisuja? Nojoo, lyhentäkää nyt ensinnäkin se RAW 2-tuntiseksi ja oikeasti jättää ne turhat fillerikuviot vaikka sitten sinne Main Eventiin ja Superstarsiin. Jos olisi 2h lähetys (eli n. 1,5h itse tv-aikaa) kaksi kertaa viikossa (RAW ja SD) ja nämä lähetykset olisivat TÄYTTÄ ASIAA, eli vain ne parhaat kuviot, tärkeimmät painijat eikä mitään Authority 30min promoja joka jakson alkuun, niin varmasti tämä WWE:n uusi ja tuore suunta tuntuisi vielä paremmalta!


Tämä on kirjoitettu täysin hetken mielenjohteesta yhteen putkeen ilman sen kummempaa motivaatiota. Mutta jos joku saa aiheesta jotain irti ja tämä herättää tuntemuksia, niin eikun keskustelemaan! Mitä mieltä itse olet WWE:n nykysuunnasta, bookkauksesta, uusista tähdistä, WWE Networkin sisällöstä, tai vaikkapa hevospoolosta?

Olen puhunut.

[Zemppari]

Hyviä pointteja Borgalta. Samaa mieltä smarkki-termin kanssa, sama juttu on käynyt IWC-termille.

WWE:n katsominen on ylipäätänsä ollut laskussa keväästä 2014 asti. Bryanin loukkaantuminen, Punkin poistuminen, Christianin loukkaantuminen ja katoaminen, Shieldin hajoaminen ja Ramenin jumal-pushin todellinen alku ja useat muut sysipaskat buukkauspäätökset. Tuona kesänä tuli käytyä myös oma asepalvelus joten seuraavat puoli vuotta mentiin aika lailla painipimennossa New Japania vaan silloin tällöin vilkuillen.

Vuoden 2015 koittaessa ja opintojen alkaessa kiinnostus WWE:tä kohden oli seuraamiseni ajan pohjalukemissa (vuodesta 2008, joten kyllä, jotenkin myös vitun Nexus ja muu 09-11 roska oli kiinnostanut enemmän. Onneksi oli sentään Alert niinä aikoina). WWE tiputti pallon legendaarisesti Royal Rumblessa ja koko Road to WrestleMania oli melkoista tuubaa. Vanha Alert oli melko henkihieverissä. Into painiin säilyi lähinnä muiden promootioiden voimalla: NJPW, Dragon Gate, uusi löytö Progress, ikisuosikki PWG, aina välillä ROH sekä satunnaisesti muut indyt todistivat että paini on edelleen viihdyttävää.

Hypätään tämän vuoden alkuun. En ollut katsonut yhtään Rawia lähes vuoteen, WWE:n seuraaminen oli jäänyt maksutapahtumiin. Nyt tulee sitten katsottua SmarkTubessa suurin osa, lähinnä seuran vuoksi. Enkä tuotetta kutsuisi edelleenkään hyväksi. Toki positiivisia seikkoja löytyy: tag-divarissa on lupausta, NXT on suurilta osin kelvollista vaikka kärsiikin paikoin tylsistä viikottaisista, kehätaitureita löytyy paljon ja Manian jälkeinen suunta on ollut varovaisen positiivinen. Lisäksi olen oikeasti innoissani cruiseriturnauksesta, joka tuo monia kykyjä suurempiin parrasvaloihin ja toivottavasti näyttää monille uusille katsojille, mihin nimet kuten Dar, Gallagher, Tozawa, ZSJ, Dorada, Gulak, Swann, Ciampa ja kumppanit pystyvät.

Mutta samat vanhat ongelmat nostavat edelleen päätään: lafkan ykkösmieheksi ollaan asettamassa huonointa mahdollista vaihtoehtoa (en usko MITBin lopetuksen muuttaneen mitään, siitä kohta lisää), selostus on edelleen aivan hirveää, kuvaus aiheuttaa lähinnä pahoinvointia, "New Era" tuntuu edelleen vain tyhjältä iskulauseelta, buukkauksessa tehdään edelleen järjettömiä ratkaisuja (AJ:n käännös, Apollon, Danan ja Corbinin aikaiset nostot, Reigns ykkösnimenä jne.), McMahonien päättymätön perhedraama jne.

Tiivistän pointtini seuraavaan lauseeseen: En yksinkertaisesti usko WWE:n pystyvän pitkäaikaiseen muutokseen. Näiden vuosien aikana olen muutamaan otteeseen hetken uskonut, että jokin voisi muuttua, esimerkiksi Punkin ja Bryanin mestaruusvoitot. "Saamme vihdoin uuden kärkinimen Cenan rinnalle." Mutta Vince on juurtunut samaan tapaan, mitä WWE on aina käyttänyt: yksi painija ylitse muiden. Sammartino, Hogan, Bret/Michaels, Austin/Rock, Cena ja nyt uusimpana rooliin astumassa Reigns.

Rollinsin puhdas voitto ja Ambrosen mestaruusvoitto olisi pitänyt herättää minussa suurta iloa ja innostusta. Samoin Tommy "vitun" Endin tuleva saapuminen NXT:hen olisi pitänyt saada minut täpinöihini useista eri unelmamatseista. Mutta mieleni täytti vaan yksi ajatus: "Miten tämäkin ryssitään." WWE ei ole antanut mitään uskoa että he hoitaisivat asiat pitkäjänteisesti. Monet NXT nimet loistettuaan alhaalla Floridassa on nopeasti heitetty Vincen lelukorin pohjalle pölyttymään ja häviämään yhden miehen sirkuksessa kiiltävän muoviselle ja sinisilmäiselle samoalaiselle.

"Entä kun/jos Vince kuolee, muuttuuko mikään?" Hänen jälkeensä komennon ottanee egomaanikko Staph "philantrophy is the future of marketing, it's the way brands are going 2 win" Mc" Heels getting their comeuppance is my favourite part"Mahon. Entä vanha kunnon Hopla Hoo, tuo IWC:n uusi messias, joka on antanut meille NXT:n lahjan. Kuinka paljon NXT:n menestyksestä on Dusty Rhodesin ansiosta ja kuinka paljon HHH:n?

En yksinkertaisesti luota WWE:hen pitkällä tähtäimellä ja ihmettelen suuresti miten Raw kerää edelleen noin 3 miljoonaa katsojaa viikottain jenkeissä. Ja ihan oikeasti, kokeilkaa katsoa jotain muuta kuin WWE:tä.

tl;dr: Sanahelinää.

[bookert]

Mielenkiintoista hajatelmaa siinä. Psykologisesti tarkasteltuna ihan mielenkiintoista, että katseluinto ja kiinnostus laskee, vaikka laatu senkun paranee. Ainakin mainitsemasi ähky saattaa selittää osan ilmiöstä, mutta sehän taas riippuu ihmisestä.

Itselläni se menee niin, että mitä enemmän johonkin syventyy ja paneutuu sitä enemmän kiinnostun asiasta. Sitä enemmän koen myös tarvetta kuluttaa aikaani kyseiseen ilmiöön. Esim. futis on ihan ok, mutta kun en ole "kerinnyt" katsoa vielä yhtäkään ottelua näiden kisojen aikana en myöskään jaksa kisoista kiinnostua, vaikka usein nämä arvokisat ovat ainakin jossain määrin kiinnostaneetkin.

Seurasin TNA:ta joskus ihan aktiivisesti, mutta kun aloin katselemaan ainoastaan satunnaisesti ja kelasin jaksoista ajan puutteen vuoksi paljon pois, myös kiinnostukseni tuotetta kohtaan laski kuin kuuluisa jöpötys. RAW:sta ja SD:stä en ole vielä ikinä kelannut sekuntiakaan, enkä myöskään ole ikinä näiden 16 vuoden aikana kokenut vieraantumista tuotteesta, koska koen edelleen tarvetta tietää kaiken ja elää mukana jokaisessa kuviossa. Tämä pätee myös kaikkeen siihen paskaan mitä WWE on vuosien varrella suoltanut. En vain halua missata mitään. Ja aikaahan mulla ei olisi seurata RAW:ta, SD:tä ja vielä NXT:tä, kun mullakin duuni, ja perhelaiffi kahden lapsen isänä tuntuu vievän kaikki tunnit päivästä. Silti koen tarvetta raivata jostain(yöllä) aina sen ajan tälle ns. lifestylelle called paini. Tähän vielä lisänä toki puntti ja joskus frendejäkin täytyy nähdä, joten tylsiä hetkiä ei elämästä löydy.

Eli ihmisestä riippuen sekä ähky että vieraantuminen varmasti toimivat kiinnostuksen laskijoina. Eli WWE Networkin sisällön paljous ja 3 tunnin(2 h 20 min ilman mainoksia) RAW saattavat toimia kohdallasi negatiivisessä merkityksessä. Mutta mites kun katsojaluvut yleisestikin ottaen ovat olleet pitkään laskussa? Tässä suurena syynä toimii varmasti juuri RAW:n pituus mikä paljastuu jo siitä, että vikalla tunnit monet katsojista katoavat sisällöstä riippumatta. Väitän, että myös tämä aikakausi vaan on haastavaa aikaa vangita painikansa penkkeihinsä kun ajankuva someineen päivineen on kovin ylivilkasta ja ADHD:tä eikä näin runsaan tarjonnan seuraaminen ole kaikille niin helppoa ja mielekästä, josta seuraa vieraantuminen kun ei enää pysy menossa mukana ja lopulta huomaa ettei edes tarvitse kyseistä tuotetta elämäänsä.

Itse tulen aina olemaan painifani ja nimenomaan WWE-fani. Näin on helppo todeta, koska täytin juuri 30 eli olen vanha fabu ja elämääni mahtuu kiirettä enemmän kuin koskaan, mutta olen silti ehkä enemmän innoissani tuotteesta kuin koskaan, koska tuote on laadukas, ja kehittyvä(NXT ja Networkin sisältö). Okei olihan Attitude Era ja 2002-2005 ihan huikeaa aikaa, mutta nyt ollaan omalla tavallaan hyvin lähellä sitä klimaattista aikakautta imo.

[Enska]

Onko tähän ratkaisuja? Nojoo, lyhentäkää nyt ensinnäkin se RAW 2-tuntiseksi ja oikeasti jättää ne turhat fillerikuviot vaikka sitten sinne Main Eventiin ja Superstarsiin. Jos olisi 2h lähetys (eli n. 1,5h itse tv-aikaa) kaksi kertaa viikossa (RAW ja SD) ja nämä lähetykset olisivat TÄYTTÄ ASIAA, eli vain ne parhaat kuviot, tärkeimmät painijat eikä mitään Authority 30min promoja joka jakson alkuun, niin varmasti tämä WWE:n uusi ja tuore suunta tuntuisi vielä paremmalta!

WWE lataa omalle YouTube-tililleen kokonaisia Raw-jaksoja, jotka kestävät nimenomaan tuon puolitoista tuntia ja joista on leikattu täyteottelut pois. Kukaan tai mikään ei pakota katsomaan sitä kolmituntista versiota, eikä WWE:n ole järkevää (eikä edes mahdollista) lyhentää Raw'ta kaksituntiseksi, sillä firma tienaa Meltzerin mukaan mainostuloilla kirjaimellisesti miljoonia.

Oma mielenkiintoni WWE:tä kohtaan ei ole tällä hetkellä huipussaan, mutta muu paini kyllä maistuu todella hyvin (esim. FCF, NJPW, ROH ja 80-luku). NXT toki silti se ylin ykkönen. Kuten Zemppari sanoi, kannattaa kokeilla muutakin kuin (nykypäivän) WWE:tä.

[Miksu]

Oma suhde WWE:n on erittäin vahva ja luottavainen. En usko että oma painifanitukseni olisi koskaan ollut yhtä kova kuin nyt, sillä tänä vuonna olen saanut nimenomaan painifanina kokea aikamoisia mark-out momentteja tasaiseen tahtiin. Alkoi Triple H:n mestaruusvoitosta sekä Stylesin debyytistä jatkuen aina vain viime sunnuntain tapahtumiin. Roppakaupalla uusia, ennen kaikkea jännittäviä uudistuksia (Diivojen mestaruus pois ja tilalle naisten sekä rosterijako nyt vain mainitakseni) sekä aivan oikeat nimet siellä Main eventissä ovat pitäneet kiinnostusta yllä ja ei ole missään nimessä ollut tylsää. Sitten heitetään sekaan vielä aivan mahtavat midcard-hahmot (Jericho, Owens, Cesaro ja Zyan kirkkaimpina timantteina) ja toimivat tiimit (New Day, Wyatt Family, Enzo ja Cass) niin miten tästä voisi olla tykkäämättä?

Myönnetään että se usko oli koetuksella alkuvuodesta. Triple H mestariksi oli IMO ennen kaikkea siihen hetkeen loistava veto mutta show pyöri silti täysin Reignsin pakkosyötön ympärillä, starpower oli aivan olemattomissa ja WrestleManian card näytti kertakaikkiaan kamalalta. Heittämällä WWE silti tarjosi minulle kovan show'n ja siitä lähtien on ollut nousu kovaa. Reigns mestarina oli parasta mitä näiden kolmen kauden aikana on nähty (lyhyet mutta kovat promot ja matsit olivat Reignsin osalta kovaa työskentelyä ja yrittämistä) ja Styles oli oikea henkilö välihaastajaksi ennen Rollinsia. Tietenkin muiden tapaan vitutti huolella se supermies -gimmick joka ei meinannut millään pysyä maassa (John Cena sanoo terve) mutta sekään ei ärsytä, jos bookkaus on vain hyvää. Sitähän se onkin ollut.

Itse olen varmasti suurin Rollins -markki mikä tällä foorumilla löytyy ja olen nauttinut miehen käsittämättömän hienosta työskentelystä suuresti. Kaikki odottivat Rollinsin vetävän tyylipuhtaan facepromon, mutta paskat. Aina niin yhtä niljakas ja vittumainen mies haukkuu yleisön täysin ja jatkaa siitä mihin jäikin. Omasta mielestä aivan oikea ratkaisu, sillä Rollins toimii kaikista parhaiten heelinä (kuten mm: Jericho ja Owens) ja turha sitä väkisinkin vaihtaa miestä faceksi, varsinkin kun kovan luokan ME-nimistä on ennen kaikkea pulaa heeleistä.

Viimeiseksi huomioksi heittäisin sen, että WWE on vihdoin herännyt kesäongelmaansa (tuote ei ole kiinnostava) tarjoamalla aivan upouuden sekä kaivatun päämestarin ja laittamalla se kauan odotettu Shieldin triple threat Battlegroundiin. Sitten odottaakin jo Summerslam jossa Lesnarilla on kovat näytöt oltava pysyäkseen yhä kiinnostavana ja siihen tuskin loppuu WWE:n panokset. Kuten kysyin aikaisemmin, miten tästä ei voi olla tykkäämättä?