Hall of Fame Red Carpet
Tein tämän noin kolmessa tunnissa, mutta en nyt tarkoittanutkaan tästä mitään älyttömän pitkää tai eeppistä sepustusta. Ensimmäiseen kappaleeseen olin piilottanut joitain omasta mielestäni huvittavia, mutta huomaamattomia (ja siksi ehkä vähän tylsiä) vitsejä, kuten Virgilin täysin olematon cameo. Itse haastateltavista nautin ehkä eniten Lex Lugerin kirjoittamisesta, vaikka toki se olikin tilanteeseen sovellettu versio hänen paitapromostaan.
Muutama päivä tämän valmiiksi saamisesta ajattelin lisätä vielä muutaman vieraan, kuten Brutus Beefcaken. Jopas siitä olisi tullut Beefcakelle viikonlopuksi paljon tekemistä.
Hall of Fame
Tosiaan grafiikat olivat omaa käsialaa. Toisissa yritin enemmän, toisissa vähemmän ja joissain kusin taustat aika pahasti, minkä takia ne muutamat ovat hieman sottaisia, mutta en jaksanut enää korjata. Suurin harmi on, että jouduin vaihtamaan Alicia Foxin kuvan, mutta CEEEDRIIIIIIC-Aliciaa en vain saanut sommiteltua kivasti.
Alkuvideo = mahtava. Lawlerin paskat Lawler-vitsit = mahtavia.
Puheista tykkäsin eniten noista ns. normaaleista puheista, mitkä tuntuivat kunnolla kiitos- tai esittelypuheilta. Vaikka noi storylinekkäämmätkin olivat ihan ok, niin ne normaalimmat tehosivat itseeni paljon paremmin. Dana Warrior, Dixie Carter, Big Show, Parantainen ja Jim Cornette pitivät parhaimmat puheet. Extreme Duudsoni Sandman oli paras näistä, jotka eivät pitäneet kunnon puhetta. Hyvä tapahtumarikas show!
WrestleMania kickoff’s kickoff
5/5. Ei vain voi sanoa muuta.
WrestleMania kickoff
Tekemäni juliste käytettiinkin näköjään jo tähän. Toki siis oli tarkoitus tehdä julisteet erikseen SU-matsille, monsteriautomatsille ja kryotankkimatsille (ideat näihin kaikkiin oli jo), mutta laiskuus voitti jälleen, joten en valita.
Kick-off-paneeli oli aivan mahtava. Omassa mahtavassa typeryydessäni olin veikannut Reneetä Charlyn tilalle (meinasin noin 100 ja 1 kertaa tunkea Reneen myös Red Carpettiin). Lawler toimitti, Vince oli mahtava, mutta kickoffin ehdottomasti kirkkain tähti oli Brutus Beefcake. Toivottavasti tämä ei ole viimeinen kerta, kun näemme Brutuksen.
Tom Phillips kirjoitti:Phillips: ”Tämä on kauheaa! Lasten tulevaisuuksia on pilattu aiemminkin Crossface-otteella!”
[/size]
Pappa & Mamma vs. Mojo & Alexa
Kuka olisi uskonut, että yksi viikonlopun kovimmista matseista nähtäisiin preshown openerina. Pre-match takahuonesegmentit ja Pappa Rawleyn promo olivat mahtavat. Vain videopaketti puuttui, että tässä olisi ollut aineksia kunnon villezka-spesiaaliin. On kyllä jotenkin hämmentävät säännöt, kun Pappa sanoo, että ottelu loppuu vain kun hän sanoo niin, mutta sitten kerrotaan, että myös Mojon luovutus lasketaan. Jollain tavalla olisin nauttinut siitä epäloogisuudesta, että vain Pappa voi sanoa koska ottelu loppuu, jolloin teknisesti hän kai häviäisi aina.
Itse ottelu oli todella kivasti rakennettu. Oli hyvä idea tuoda Vaudevillains samantien mukaan, sillä se tasoitti ottelun heti lähdöstä. Muutenkin todella kivasti rakennettu ottelu, minkä ehdoton kohokohta oli Hogan. Tuollainen ultimaattinen face-temppu viedä ottelulta siihen kuulumattomat pahikset pois. On oikeastaan harvinaista bookedby-maailmassa, että tuollaisia noin hienoja face-hetkiä nähdään.
Lopetuksesta olen kuitenkin vähän kahtijakoinen. WrestleMania-hetkenä upea ja kaunis hetki, mutta kun ottelussa oli näinkin hienoja, lopullisia stipulaatioita, niin tämä tuntuu myös pahimmanlaatuiselta cop-outilta. Mitä Pappalla on vielä tarjottavana? Samoin Mojon ja Alexan ero olisi ollut hienoa tarinan edistämistä. Toki siis se itse Pappan salaisuus oli ehdottomasti mahtava, mutta tilanteeseen olisi sopinut, että hän olisi esimerkiksi olisi sitten luovuttanut ns. vapaaehtoisesti. Nyt tuli ehkä vähän petetty olo. Toivottavasti tarinan jatko todistaa minut vääräksi. Pappan salaisuudesta tuli muuten mieleen tämä viimeaikoina suosiossa ollut meemi:
****
Kaliston 100-haaste
Mahtavaa metaa Smarksiden tapahtumista. Toki monelle, jotka eivät ole olleet näissä, eivät nämä jutut avaudu, mutta kyllähän nyt elämässä pitää jotain pienten piirien rinkirunkkausta olla. Sitähän koko bookedby on muutenkin. Paljon mark-outteja kaikille viittauksille, kuten choppibattleille, trivioille, Mustalle Sonnille ja ihan ehdottomasti kaiken kruunanneelle Sunnylle. Ainoastaan Vintage Kalistot puuttuivat.
*****
Kevin Owens vs. Neville
Tästä ottelusta on oikeasti todella paha sanoa mitään. Näppärän pituinen, hyvin bookattu ja tasaisen varmasti onnistunut. Nevillen voitto oli kiva, eikä tässä muutenkaan ollut mitään heikompia hetkiä. Owensin tulevaisuus pakkopaidassa voi olla kovakin juttu, olettaen että hän pysyy siellä pitkäänkin. Toteutti roolinsa, eikä lähtenyt turhaan varastamaan huomiota.
***
WrestleMania 33
Juliste on todella kaunis! Mutta on ehkä hukattu mahdollisuus, että kuvassa oleva monsteriauto ei ole se oikea Goldbergin monsteriauto.

Tai edes Hulksterin vastaava. Mutta eipä siinä, mahtava juliste silti.
Alkumania-setit olivat myös hienoja. Kiva, että Bayleylle ja Charlottelle saatiin näinkin nöyryyttävä esiintyminen. Koska viimeksi painija on teurastanut America the Beautifulin WrestleManiassa? Onko Rockin’ Robin viimeisin? Itse alkuvideo oli myös kerrassaan upea. Kiva että tästä periaatteessa throwawayna heittämästäni 100-teemasta tuli näköjään oikea teema (tai mistäs sitä tietää, vaikka tämä olisi ollutkin Kenityksen suunnitelma jo pitkään). Ulkomaiset selostajatkin näyttivät puhuvan ehtaa omaa kieltään, joten joko Kenitys on kunnon kielimies tai googletranslate on perhanan kova….
BOOOOOOOM!!!
Areena räjähti kuin räjähtikin sitten ekassa segmentissä. Hassu. Kanen WrestleMania-teema oli kyllä ehdottomasti upea. Itse segmentistä olen sitten vähän kahtijakoinen - tai jos totta puhutaan niin negatiivinen. BS-paljastus? Mahtava. Noin muuten? Mahtava, mikäli tämä olisi tapahtunut esimerkiksi RAW/SD after WrestleManiassa. Toki Stingin käyttö olisi ollut vähän epämääräinen jossain muualla, mutta noin muuten segmentin tapahtumat olivat mielestäni väärässä paikassa ja oikeastaan vain vei vähän hypeä main eventiltä, kun ottelun painijat nähtiin jo. Esimerkiksi jos tämä koko juttu olisi ollut vain ja ainoastaan Stingin promo, missä hän olisi lukenut yhden kuuluisista runoistaan ja lopettanut sen “Borden, Steve”, niin tämä olisi ollut paljon parempi. Toki ymmärrän, että selitys sille, ettei Stingiä nähdä viikottaisissa, oli tarpeen, mutta senkin olisi voinut hoitaa toisella tavalla. Nyt jäi vähän sellainen olo, että liika on liikaa. Etenkin kun Big Show on sidottuna jossain backstagella, vaikka main event odottaa.
*
CM Punk vs. AJ Styles
Ehdin jo alussa innostua, kun Maddox saapui paikalle kertomaan, miten ottelua ei käytäisikään. Katkeran Punkin jatkoa, mistä ehdin jo kerran innostumaan? Sign me the fuck up! Mutta ei, Maddoxin suunnitelmat kariutuvat ja ottelu nähdään sittenkin. Ja noh, melkoista workrateahan se oli. Katsottavana tämä olisi varmaan ollut ihan kelpo, mutta valitettavasti nopeatempoinen workrate on pahuksen puuduttavaa lukea. Muutenkin ottelun tarina oli vähän tympeä, sillä koko ottelun ideahan oli, että “nyt me otellaan kaikkien aikojen paras matsi”, mikä nyt vain on ottelun ympärillä olevana tarinana se kaikkein tylsin. Olisin vihannut tätä asetelmaa ihan oikeassakin elämässä. Tämä ottelu jos jokin olisi kaivannut jotain koukkua - oikeastaan ihan mitä tahansa. Edes sen, että kyseiset painijat eivät pidä toisistaan. Muutenkin ottelu oli ihan liian pitkä ja mukaeeppinen ottaen huomioon, kuinka vähän ottelu kiinnosti.
Tämän kaiken hautauksen jälkeen kuitenkin käytettiin tapahtuman ainut kortti, mikä toi Steve Austinin juhlimaan kaksikon kanssa, mikä luonnollisesti tarkoittaa olutta ja stunnereita. Se sentäs oli mahtava hetki ja antoi paljon ärsytyksestäni anteeksi ottelua kohtaan. Oikein loistavaan kohtaan käytetty kortti. Kiitos siitä.
*
BiHive vs. Brock Lesnar
Heti alkuunsa on myönnettävä, että Chad Gablen osallistuminen tähän otteluun oli massiivinen antikliimaksi. Toki tässä on täysin oma lehmä ojassa, koska Gablen lähitulevaisuus oli tarkoitus olla post-mania projektini, jonka tämä nyt taisi pilata täysin. Tai ainakin suurimman osan siitä. Jos tätä epäkohtaa ei lasketa, niin mukava ottelu kyseessä. Handicap on vähintään hyvä tekosyy tehdä Lesnar-ottelusta tasainen, mikä tässäkin tuli kivasti esille. Lisäksi pidän Alin egoismista - ja oikeastaan olisinkin toivonut, että ottelun lopetus olisi tullut joko niin, että BiHive häviää Alin egon takia tai BiHive voittaa, koska Cedric pelastaa päivän. Vaikka uuden tag-team finisherin debytointi onkin hieno juttu, niin jotenkin Lesnarin puhdas tappio - tai ainakin Cedricin täysi osallistumattomuus ottelun lopetukseen - oli myös hieman antikliimaksi. Ja niin myös oli itse Cedricin paluu - lähinnä siksi että siinä ei tapahtunut oikeastaan yhtään mitään. Oletan, että tulevaisuudessa tätä avataan, mutta paljon osallistuvampi Cedric olisi ollut paljon WrestleMania-hetkempi.
**
JR kirjoitti:JR: ”Mikä liike! Mikä heitto! Cesaro voisi selättää Rybackin tuon Modified Slamin jälkeen!”
Team Graves vs. Team Saxton
Sydäntä lämmitti nähdä vanhan kunnon JR:n ja Lawlerin selostuspaluu. En tiedä oliko tämä Kenityksen vai bookkaajan päätös, mutta hyvä päätös oli silti.
Tämän matsin rakenteesta pidin todella paljon. Etenkin face-joukkueen äärimmäinen nöyryytys ottelun alkuminuuteilla oli todella paljon mieleeni, mistä ehdoton suosikkikohta on Saxton tarjoamassa koirankeksejä eMMAlle. Myös RyBaxelin ja Real Americansin yhden illan paluu oli mahtava - etenkin kun sekä Parantainen, että Cesaro eivät edes edusta USA:a tässä matsissa. Erityisen paljon pidin myös Parantaisen suomisisu-taistelusta. Tuli hyvät talvisota-fiilikset, vaikkei sitä kovinkaan kauaa jatkunutkaan. Saxtonin oma loppusotansa oli myös erittäin kova. Toki tästä pitäisi antaa Saxtonille runtua, kun hän näin selkeästi käytti performanssia lisääviä aineita suorassa lähetyksessä, mutta silti siitä syntynyt adrenaliinipuuska tasoitti ottelua kivasti ja Gravesin ja Saxtonin välinen välienselvittely oli hienoa katsottavaa. Mahtavasti bookattu ottelu ja voittajakin oli oikea. Tai no sen näkee vasta tulevaisuudessa, mutta ainakin ajatuksen tasolla oikea valinta.
*****
Pakko mainita tässä välissä, kuinka mahtavia nämä välispiikit ovatkaan. Voisin lukea vaikka koko tapahtuman verran näitä. “Eetun” ja “Simon” cameo oli myös huvittava - olivatkohan samat häiriköt huutelemassa myös red carpetilla? Ja ai että, SUOMALAINEN SELOSTUS! Sääli ettei Majalahden seurana ollut Robertia, mutta kai se Rennykin toimii tuollaisena action-öykkärinä. Olisin voinut vaikka vaihtaa koko loppushown suomelle, mutta jostain syystä network bugaa ja se ei onnistunut.
Tyler Breeze vs. Zack Ryder vs. The Miz vs. TJ Perkins
Ottelun alussa annettu lisästipulaatio, mikä uhkaa antaa potkut, mikäli ottelussa nähdään sekaantumisia, lupasi vain hyvää. Pahimmillaanhan tässä juurikin tuli odotettua jonkinlaista sekoilua, kuten juuri Rumblessa nähty cruiserien sekoilu, minkä teme myös bookkasi. Tässä ottelussa oli ongelmana oikeastaan sama, mikä on yleensä ongelmana muutenkin monen miehen TLC-matseissa. Kun kokoajan tapahtuu jotain, niin sitä on vaikea seurata. Kuten aiemmin sanoinkin, niin liian kova workrate on vain pahasta, jos sitä joutuu lukemaan. On myös mielenkiintoista nyt sitten nähdä, että mitenköhän ottelun keskeyttäneet Kenny ja Mikey sitten potkitaan. Käyttääkö joku kevätsiivousmahdollisuutensa (mikä on toki ihan mahdollista, koska en ensinnäkään usko että kumpikaan heistä on kovinkaan korkealla esimerkiksi draft-valinnoissa), keksiikö joku jonkun porsaanreiän millä cheerleaderit pysyvät loogisesti mukana vai ignorataanko koko tämä stipulaatio? Muuten ei oikein mitään valittamisia. Juuri kun tuli sellainen olo, että tämä menee liian pitkäksi, niin ottelu päättyi, joten eipä sitäkään voi pahemmin valittaa. Ihan jees kiva, joskin voittaja on juuri se kaikkein vähiten kiinnostava. Lisäksi veikkasin temen ihastusta väärin. Olin varma, että Perkins oli tällä kertaa ottelun söpöin poika, mutta näköjään se olikin Breeze.
**
Baron Corbin Manhood Memorial 20 Man Battle Royal Match
Ai että, tätä ottelua odotinkin sitten jo isolla jännityksellä! Black Savagen tunnari on nyt näköjään virallinen. Otteluun saapuneet vierailijat olivat myös oikein onnistuneita, joskin joku Tatankan tapainen oikeasti vanha tähti olisi sopinut sekaan myös. Tosin ainut valitus on, että tuntuu jotenkin, ettei yhdestäkään näistä otettu loppujenlopuksi loputtomasti irti. Tykkäsin paljon siitä miten ottelu alkoi. Kun se isoin tarina tässä matsissa on nimenomaan Corbinin ja Gulakin välinen vihanpito, niin on hienoa, että ainakin ottelun alussa se vie suurimman osan huomiosta. Tykkäsin myös kaikista hienoista esineistä, mitä kehän ulkopuolelle oli keksitty. Hiirenloukut, ongenkoukut, kuumia hiiliä - ai että. Olen myös iloinen, että Gulakin ja Corbinin vihanpito sai nyt toivonmukaan sen viimeisen hetkensä. Valinta osui myös oikeaan: Corbinin vain oli pakko kävellä tästä kaikesta nöyryytyksestä voittajana. Tykkäsin myös siitä, miten ehdin jo hetken aikaa kuvitella, että Jinder Mahalin push alkaa nyt myös bookedissakin. Olin oikeasti jo hetken varma, että Jinder on voittaja. Tosin eipä siinä, olihan itse voittajakin myös täysin random - eikä siinä, olen ehdottomasti iloinen ettei se ollut Gulak tai Corbin. Ainoastaan voittotapa oli se, mistä en pitänyt. Ainoan ison miinuksen minkä tästä nostankin on juurikin tämä, että lopetus oli melkoinen antikliimaksi, kun Konnor ei oikeastaan tehnyt mitään voittaakseen. Toki tässä on esimerkiksi mahdollisuus Konnorin pushiin, mikä olisi totta kai tervetullutta, mutta ainakin näillä meriiteillä hän sopisi pikemminkin SD:n versioksi Cesarosta. Vähän onnekkaampi versio vain.
Mikäli olisin bookannut tämän itse, niin Corbin olisi heittänyt Gulakin ensimetreillä pois ja poistunut sitten ottelusta vapaaehtoisesti. Voittaja olisi siten ollut joku ihan muu.
*****
OOH OOH YEAH RAIDATAAN, avaimet Heymanin kiesiin
Hyvin hämmentävä segmentti, joka alkoi hienosti Lesnarin promolla, mutta päätyi sitten todella hämmentävään groteskiin kuvaan, missä Heyman roikkuu kiveksistään katossa ja Charly Carusokin on viillelty veriseksi mössöksi. Voi WWE:n haastattelijat sentään, tätä rataa pitää tuoda kortilla joku Jeremy Borash, kun nämä takahuonehaastattelijat päätyvät jatkuvasti käyttämättömiksi. Ja niin, segmentti oli hyvin hämmentävä, mutta ehkä päällimmäinen olo oli, ettei tämä sopinut lainkaan WrestleManiaan. RAW/SD after Mania on täydellinen paikka repackageille ja debyyteille, mutta ei WrestleMania. Ps onko tämäkin taas joku Fallout-angle? Eikö Xavier voisi pelata välillä vaikka Simsiä?
0
Goldberg vs. Hulk Hogan vs. The Undertaker
Tämä ottelu on silkkaa painimytologialla leikkivää dadaa - ja luultavasti siksi juuri niin kaunista. Goldberg samantien autonsa kanssa katollaan, Undertakerin käsisalamat, Hoganin voimat real americans-musiikista, Goldberg työntämässä monsteriautot alas ilman monsteriautoa! Voi pojat mitä herkkua. Ja “ottelun” lopetuskin - tietenkin - fingerpoke of doom. Voiko tätä edes käsikirjoittaa. Lisäksi ottelun post-match setit olivat mitä kauneinta. Undertakerin ja Goldbergin aaveet, Kevin Sullivan, Randy Savagen aave ja Hoganin viimeinen leg drop. Eihän tämä ole edes arvio, vaan kertomus näkemästäni. Oloni on kuin opetuslapsella.
******,25 ja älytön psykoosi
Randy Orton vs. Dean Ambrose vs. Luke Harper vs. Bray Wyatt
Eikös muuten nämä mestaruudet olleet freebird-säännöllä? Mietin lähinnä, miksi vain Orton ja Ambrose on merkitty mestareiksi? Eipä nyt iso juttu, olisi vain ollut hauska nähdä © jokaisen painijan vieressä. Ottelumuodoista oli myös saatu paljon irti. Blindfoldilla on hyvä aloittaa, pari kesympää perään, mutta viimeistään Royal Rumblessa innostuin itse täysin. Oikeastaan stipulaatiot rytmittävät ottelua todella kivasti ja on kiva, ettei stipulaatioihin ole keksitty mitään täysiä pelleilyjä (mitä olisin varmaan itse tehnyt, mutta se ei olisi välttämättä toiminut yhtään), vaan niissä on suurimmaksi osaksi jonkinlainen järjen hiven. Oikeastaan ainut mistä en pitänyt oli Harperin ja Rowanin liittouma - vieläkään. Olen yhä sitä mieltä, että Rowanin pitäisi pysyä kaukana Wyatteista. Nyt sitten vain jännitetään, että kuka on Brayn tag-pari. Raskaana oleva Renee? Tosin Helsingillä taisi olla veikkauspalkinto, joten nythän olisi oiva hetki tuoda esim. Dan Spivey vierailulle.
****
Becky Lynch vs. Mickie James
Tämä ottelu tuntui skippaavan alun ja siirtyvän lähes heti isojen liikkeiden maailmaan. Luin ottelun pariin kertaan, mutta jotenkin en keksi kommentoitavaa. Becky pussaamassa Mickietä on kiva mindgame, mutta kyllä tässä ehti jo tulla ikävä Natalyan pieruja. Ja ihan lopetuksesta, että tietty käden murtaminen ja piikkilankapesarilla leikkiminen on aina hauskaa, mutta eikös nämä molemmat ole nähty tässä feudissa jo muutamaan kertaan? Millainenkohan stable tulee nyt Rowanin, Lynchin ja Harperin joukkueesta? Toivottavasti ei kovinkaan kummoinen. Harperin ja Lynchin littoumaa toki peukutan ylöspäin.
**
Rusev vs. American Rasputin
Heti alkuun on kehuttava RAW:n lopputapahtuman selostustiimiä. Axel ja Graves sopivat toisileen loistavasti, etenkin näin yhdeksi illaksi. Toki toivon, että jossain välissä Gravesin ja Colen seuraksi vakiintuu joku sopiva vastavoima, mutta loppujakso oli ilo lukea Gravesin ja Axelin yhteistä hehkutusta.
Rasputinin spesiaalisisääntulo - mahtava. Rasputin täydessä heelmodessa - mahtava. Rasputin - mahtava. Muutenkin ottelun rakenne on kiva, joskin täytyy vähän itkeä säännöistä. Miksi ottelu alkaa, vaikka Rusevia ei ole solmittu kuten säännöissä on sovittu? Lisäksi miksi ottelua ei keskeytetä (tai Rusevia diskata) kun hän ottaa siteen silmiltään? SÄÄNNÖT PERHANA! Stipulaatioista on sovittu, mustaa valkoisella. Tekisin valituksen. HC-painia on jo alkukortissa nähty sen verta paljon, että tässä vaiheessa iltaa sitä on hieman jo turtunut. Sen sijaan kondomi-socko menee ehdottomasti yhdeksi illan kovimmista spoteista.
Lopun swervestä olen sitten hieman kaksijakoinen. Swervenä ehdottomasti parasta A-luokkaa, mutta toisaalta taas olisin ehdottomasti tahtonut nähdä sen segmentin, missä Foley harrastaa seksiä täysin Foleyta inhoavan Lanan kanssa. Nyt RAW:n segmentiltä vie hieman tehoa se, että Lana on halukas siihen. PS jos booked on jotain opettanut, niin älkää ikinä luovuttako naisellenne vasaraa.
****
RAW:n selostamo kirjoitti:Graves: ”Pyh! Tiedäthän sinä sanonnan: When in Rome…”
Cole: ”…Niin?”
Axel: ”…Tuki turpasi ja anna Roman Reignsin hoitaa turpakäräjät.”
Braun Strowman vs. Roman Reigns vs. Nia Jax
Tämän bookkaushan oli omaa käsialaa. Pari tärkeintä pointtia bookkauksen suhteen: halusin, että selostajat ovat täydessä ROMAN-ON-PARAS moodissa keksien mahdollisimman paljon Rooma-sanaleikkejä. Lisäksi en tahtonut, että finishereistä potkitaan irti puhtaasti. En muista annoinko kovinkaan paljoa muita spotteja, koska tärkeintä oli, miten Braunin ja Nian suhde jatkuu. Romanin sisääntulosta yritin myös keksiä mahdollisimman överin ja mukaeeppisen. Parit pyrot olisivat kyllä sopineet vielä sekaan. En myöskään muuten bookannut Taminaa potkimaan Niaa, koska ajatuksena oli pitää ottelu mahdollisimman puhtaana (mitä nyt yksi terästuoli löysi itsensä kehään ottelun lopussa). Toivottavasti Romanin mestaruuskaudesta ei tule samanlaista floppia ja Romania oikeasti bookataankin mestarina.
DUD
Seth Rollins vs. Triple H vs. John Cena vs. James Ellsworth
Hieman täytyy tässä heti alkuun hämmentyä kickoff Vincen ja tämän ottelun alussa esiintyneen Vincen vastakkaisuuksia. Alkushowssa Vince on varma, että Cena on yhä hänen puolellaan, mutta tässä alussa Vince taas raivoaa siitä, miten hän luotti Cenaan ja tämä petti hänet? Noin muuten Vincen yritys blokata Ellsworthin saapuminen ja Ellsworthin hiippailu sisään oli hieno idea. Vaikka vihaankin häkkimatsien ovisääntöä yli kaiken, niin on sentäs hyvä, että bookedissakin tätä WWE:n epäloogisuutta kunnioitetaan, vaikkakin vain sen verran, että ovi lukittiin lopullisesti. Tykkään myös siitä, miten Ellsworthia on käytetty tässä ottelussa. Muuten aivan voimaton, mutta sitten aina silloin tällöin putkahtaa ihan jostain out-of-nowhere sekaan. Ellsworthin äänentoistokuumottelut toimittivat myös ja tuo tapa, millä hänet pelattiin matsista pois toimi myös. AA häkin päältä pakettiauton katolle menee kyllä ehdottomasti tapahtuman parhaimpiin spotteihin. Liian moni alkutapahtuman vastaavista kuolemaspoteista tuntui turhan hätäisiltä ja täysin turhilta, mutta tässä oli sitä jotain - etenkin kun pakettiautosta sitten tuli Nikki Bellan kryoruumis. Sen sijaan pedigree häkin päällä kuulostaa todella hämmentävältä, että jos se tapahtuisi oikeassa elämässä se olisi luultavasti todella ruma.
Voittajasta en kyllä tiedä, että oliko kiinnostavin ratkaisu. Toki tästä on helppo jatkaa Rollinsin, Stephanien ja HHH:n kolmiodraamalla, mikäli siitä tahtoo jatkaa. Ja vaikka Stephanie/HHH-söpöilyt vielä jaksan, niin Cena/Bella-setit veivät ehkä hieman fiilistä, etenkin ottaen huomioon, että pre-showssa oli jo samanlainen osuus Pappa-matsissa. Nojoo, saa nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
****
100 times in a Lifetime
Big Show vs. Kane
Tästä matsista olisin hyväksynyt vaikka sen viiden sekunnin squashin ja se olisi silti ollut 5/5. Onhan tämä kuitenkin jo ideansa tasolla koko bookedin eeppisin hetki. Mikäli booked edes jatkuu seuraavaan maniaan, niin en keksi mitään matsia, mikä voisi päihittää tämän eeppisyydessään.
Ja tulisestihan ottelu alkaa heti! Oikeastaan kaikki ennen ensimmäistä keskeyttäjää oli mielestäni kultaa. Kahden mörssärin kankeaa mätkintää, mutta jokaisella iskulla tuntui olevan enemmän merkitystä kuin monessa alkukortin workrate-tempomatsissa. Vierailijoista olen sitten taas vähän niin ja näin. Toki ne ovat hauskoja (“Boss” Banks hyvä vitsi, joskin toivottavasti tämä ei tarkoita hänen paluutaan aktiivirosteriin ainakaan vielä), mutta olisin toivonut silti puhdasta kahden jätin vihaista koitosta. Tosin onneksi sentäs lähes kaikki sekaantujat liittyvät jollain tavalla kaksikkoon. Oikeastaan ainoastaan Cenan saapuminen oli sellainen, mistä en pitänyt ja kehänkin lahoaminen oli vähän ehkä ylimääräinen ylibookkaus, mutta toisaalta se oli myös hyvä tapa kirjoittaa tuomari hetkeksi ulos matsista.
Loppuun vielä konfettisade ja kyyneleet virtaavat. Kaikesta huolimatta todella kaunis ottelu.
*****
Kokonaisuutena tämä oli erittäin mahtava WrestleMania. Tykkäsin oikeankin elämän vastineesta todella paljon, mutta vetihän tämä ehdottomasti pidemmälle. Vain muutama pettymys mahtui korttiin ja yhtään täyttä katastrofia en keksi (taino keksin yhden, mutta ehdin jo unohtaa sen kun kirjoitin tätä arviota, mikä taitaa kertoa siitä jotain). Lisäksi vielä aplodit Kenitykselle: vaikka välillä kritisoinkin bookkausta, niin kirjoitus oli alusta loppuun ensiluokkaista.
5/5